Exudative age-related macular degeneration lesion components predicting microperimetric retinal sensitivity during anti-vascular endothelial growth factor treatment

Purpose: To analyse the effect of exudative age-related macular degeneration (eAMD) lesion components on retinal sensitivity during anti-vascular endothelial growth factor treatment. Methods: Visual acuity, fluorescein and indocyanine green (ICG) angiographies, autofluorescence images, microperimetries and optical coherence tomographies (OCTs) of 24 eyes of 24 patients were prospectively analysed in a 2-year study of pro-re-nata bevacizumab treatment for eAMD. Microperimetries were aligned with the OCTs, angiographies and autofluorescence images. Thicknesses of the neuroretina, pigment epithelial (RPE) elevation, neuroepithelial detachment (NED), subretinal tissue (SRT) and cystic intraretinal fluid were measured under each stimulus site, and areas of type 1 and type 2 macular neovascularizations (MNVs), ICG plaque, haemorrhage and RPE atrophy were identified. The effects and predictive values of lesion components on retinal sensitivity were analysed with multivariate mixed linear models for repeated measurements. Results: The overall microperimetric retinal sensitivity increased during the first year (from 10.1 dB at baseline to 11.9 dB at 1 year; p = 0.021, Wilcoxon signed ranks), but remained the same during the second year (11.5 dB, p = 0.301). The baseline lesion components most strongly predicting deteriorated sensitivity at 1 year were RPE atrophy, the area of Type 2 MNV, intraretinal cysts, haemorrhage, Type 1 MNV and retinal thickening >350 μm. NED and RPE elevation had only small effects. At 2 years, the predictive values of the baseline lesion components remained quite unchanged. Conclusion: The most powerful predictors of retinal sensitivity loss during 2 years of treatment were RPE atrophy, areas of haemorrhage, the area of MNVs, intraretinal cysts and SRT. RPE elevation and NED had lesser effects.Peer reviewe

Video-EEG epilepsian diagnostiikassa - milloin ja miksi?

Aivosähkötoimintaa mittaava EEG on epilepsian spesifinen tutkimus. Video-EEG:llä (V-EEG) tarkoitetaan EEG:n ja videokuvan samanaikaista tallennusta. Valtaosa epilepsiapotilaista joudutaan diagnosoimaan ilman V-EEG:tä, varsinkin jos kohtauksia on esiintynyt vain muutama. Kohtausten toistuessa tavoite on päästä kohtauksenaikaiseen V-EEG-rekisteröintiin. V-EEG:n käyttöaiheista tärkein on epilepsian diagnostiikka ja erotusdiagnostiikka. V-EEG:llä pystytään erottamaan epileptiset kohtaukset esimerkiksi sydänperäisistä kohtauksista, liikehäiriöistä ja toiminnallisista kohtauksista. Keskeisiä kliinisiä käyttöaiheita ovat epilepsioiden tarkempi luokittelu, hoitovasteen arviointi ja epilepsialeikkausta edeltävä kohtauspesäkkeen paikannus. V-EEG voidaan rekisteröidä kaikenikäisiltä. Tutkimuksen kesto vaihtelee kliinisen tarpeen mukaan muutamista tunneista useaan vuorokauteen. V-EEG:stä hyötyvät kaikki tutkimukseen ohjatut potilaat, vaikka vain osa etenee esimerkiksi epilepsian kirurgiseen hoitoon. English summary: Video-EEG in epilepsy diagnostics - when and why? Video-EEG (V-EEG) refers to the recording of video picture simultaneously with EEG. A major part of epilepsy patients have to be diagnosed without V-EEG. For a patient having recurrent seizures, the aim is to accomplish V-EEG recording during a seizure. Of the indications of V-EEG, the most important one is diagnosis and differential diagnosis of epilepsy. V-EEG is able to differentiate epileptic seizures from cardiogenic seizures, motor disorders or functional seizures, for example. Essential clinical indications include a more exact classification of epilepsies, evaluation of therapeutic response, and localization of the seizure focus prior to epilepsy surgery

Unmanned Aircraft Systems - Education Activities in Finland, UCNDrone Perspective

Non peer reviewe

Tuberoosiskleroosi - suomalainen diagnoosi- ja seurantasuositus

•Tuberoosiskleroosia sairastavat potilaat tarvitsevat systemaattista, monen erikoisalan seurantaa läpi elämän. •Tavoitteena on haitallisten tai jopa hengenvaarallisten elinmuutosten varhainen toteaminen ja hoito. •Epilepsian tehokkaalla hoidolla ja kehityksen oikea-aikaisella tuella pyritään vaikuttamaan potilaiden kehitys¬ennusteeseen ja neuropsykiatristen häiriöiden esiintymiseen. •Tässä suosituksessa esitetään diagnosointi- ja seurantavaiheessa tarvittavat tutkimukset ja niiden toteutus, jossa hyödynnetään sekä erikoissairaanhoidon että perusterveydenhuollon palveluja.Peer reviewe

Hyvän olon opas ja palvelukartta

Terveyden edistämisellä tarkoitetaan kaikkia toimia, joiden tavoitteena on terveyden ja toimintakyvyn lisääminen, terveysongelmien ja väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen. Käytännössä terveyden edistäminen on tietoista vaikuttamista, elintapoihin, elämänhallintaan, elinympäristöön ja asuinkunnan palveluihin. Kuntalaki velvoittaa kunnan tehtäväksi asukkaidensa hyvinvoinnin edistämisen. Kuntalaisten terveyden ja hyvin-voinnin edistäminen toteutetaan laajassa, moniammatillisessa yhteistyössä kunnan toimialojen kesken. Yhteistyössä kunnan kanssa toimivat seurakunnat, järjestöt, yksityiset palveluntuottajat, sekä valtion viralliset tahot. Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia yhdistetty palvelukartta ja hyvinvoinnin opas ikäihmisille. Opinnäytetyön tar-koituksena oli lisätä Kuhmon kaupungin yli 65-vuotiaiden tietoutta terveyden edistämisestä, sekä merkityksestä, sekä koota tähän yhteyteen Kuhmossa tarjolla olevia palveluita, helposti yhteen teokseen. Opinnäytetyö on suunnattu suoraan Kuhmon ikäihmisille, sekä terveyenhoidon ammattilaisille, jotka voivat hyödyn-tää opasta myös ohjaus- ja neuvonta työssään. Lisäksi oppaan saa helposti muokattua kuntakohtaiseksi, päivittä-mällä palvelukartta osion kohdekunnan palveluiksi

Video-EEG epilepsian diagnostiikassa - milloin ja miksi?

Aivosähkötoimintaa mittaava EEG on epilepsian spesifinen tutkimus. Video-EEG:llä (V-EEG) tarkoitetaan EEG:n ja videokuvan samanaikaista tallennusta. Valtaosa epilepsiapotilaista joudutaan diagnosoimaan ilman V-EEG:tä, varsinkin jos kohtauksia on esiintynyt vain muutama. Kohtausten toistuessa tavoite on päästä kohtauksenaikaiseen V-EEG-rekisteröintiin. V-EEG:n käyttöaiheista tärkein on epilepsian diagnostiikka ja erotusdiagnostiikka. V-EEG:llä pystytään erottamaan epileptiset kohtaukset esimerkiksi sydänperäisistä kohtauksista, liikehäiriöistä ja toiminnallisista kohtauksista. Keskeisiä kliinisiä käyttöaiheita ovat epilepsioiden tarkempi luokittelu, hoitovasteen arviointi ja epilepsialeikkausta edeltävä kohtauspesäkkeen paikannus. V-EEG voidaan rekisteröidä kaikenikäisiltä. Tutkimuksen kesto vaihtelee kliinisen tarpeen mukaan muutamista tunneista useaan vuorokauteen. V-EEG:stä hyötyvät kaikki tutkimukseen ohjatut potilaat, vaikka vain osa etenee esimerkiksi epilepsian kirurgiseen hoitoon. English summary: Video-EEG in epilepsy diagnostics - when and why? Video-EEG (V-EEG) refers to the recording of video picture simultaneously with EEG. A major part of epilepsy patients have to be diagnosed without V-EEG. For a patient having recurrent seizures, the aim is to accomplish V-EEG recording during a seizure. Of the indications of V-EEG, the most important one is diagnosis and differential diagnosis of epilepsy. V-EEG is able to differentiate epileptic seizures from cardiogenic seizures, motor disorders or functional seizures, for example. Essential clinical indications include a more exact classification of epilepsies, evaluation of therapeutic response, and localization of the seizure focus prior to epilepsy surgery

Lentivirus vector-mediated genetic manipulation of oncogenic pathways induces tumor formation in rabbit brain

Translation of promising experimental therapies from rodent models to clinical success has been complicated as the novel therapies often fail in clinical trials. Existing rodent glioma models generally do not allow for preclinical evaluation of the efficiency of novel therapies in combination with surgical resection. Therefore, the aim of the present study was to develop a larger animal model utilizing lentivirus vector-mediated oncogenic transformation in the rabbit brain. Lentiviruses carrying constitutively active AKT and H-Ras oncogenes, and p53 small interfering (si)RNA were introduced into newborn rabbit neural stem cells (NSCs) and intracranially implanted into rabbits' brains to initiate tumor formation. In one of the ten rabbits a tumor was detected 48 days after the implantation of transduced NSCs. Histological features of the tumor mimic was similar to a benign Grade II ganglioglioma. Immunostaining demonstrated that the tissues were positive for AKT and H-Ras. Strong expression of GFAP and Ki-67 was also detected. Additionally, p53 expression was notably lower in the tumor area. The implantation of AKT, H-Ras and p53 siRNA transduced NSCs for tumor induction resulted in ganglioglioma formation. Despite the low frequency of tumor formation, this preliminary data provided a proof of principle that lentivirus vectors carrying oncogenes can be used for the generation of brain tumors in rabbits. Moreover, these results offer noteworthy insights into the pathogenesis of a rare brain tumor, ganglioglioma.Peer reviewe

Immunohistochemical Characterization and Sensitivity to Human Adenovirus Serotypes 3, 5, and 11p of New Cell Lines Derived from Human Diffuse Grade II to IV Gliomas

BACKGROUND: Oncolytic adenoviruses show promise in targeting gliomas because they do not replicate in normal brain cells. However, clinical responses occur only in a subset of patients. One explanation could be the heterogenic expression level of virus receptors. Another contributing factor could be variable activity of tumor antiviral defenses in different glioma subtypes. METHODS: We established a collection of primary low-passage cell lines from different glioma subtypes (3 glioblastomas, 3 oligoastrocytomas, and 2 oligodendrogliomas) and assessed them for receptor expression and sensitivity to human adenovirus (HAd) serotypes 3, 5, and 11p. To gauge the impact of antiviral defenses, we also compared the infectivity of the oncolytic adenoviruses in interferon (IFN)-pretreated cells with IFN-sensitive Semliki Forest virus (SFV). RESULTS: Immunostaining revealed generally low expression of HAd5 receptor CAR in both primary tumors and derived cell lines. HAd11p receptor CD46 levels were maintained at moderate levels in both primary tumor samples and derived cell lines. HAd3 receptor DSG-2 was reduced in the cell lines compared to the tumors. Yet, at equal multiplicities of infection, the oncolytic potency of HAd5 in vitro in tumor-derived cells was comparable to HAd11p, whereas HAd3 lysed fewer cells than either of the other two HAd serotypes in 72 hours. IFN blocked replication of SFV, while HAds were rather unaffected. CONCLUSIONS: Adenovirus receptor levels on glioma-derived cell lines did not correlate with infection efficacy and may not be a relevant indicator of clinical oncolytic potency. Adenovirus receptor analysis should be preferentially performed on biopsies obtained perioperatively.Peer reviewe